torstai 28. elokuuta 2014

SMM-14

Kisat sujuivat osaltamme hyvin, Essi oli toisena finaaleihin mentäessä, alkuerän juoksukumppanin hyytyessä matkalle. Rata oli todella pitkä, mikä oli omaan mieleen, selvästi tuli kestävyys esiin.

Finaaleissä Essi juoksi Iineksen kanssa. Essi sai hienon lähdön ja tytöt juoksivat pitkän matkan kylkikyljessä toisiaan häiritsemättä (mistä olin todella iloinen), mutta ilmeisesti Essi teki omia taktisa päätöksiä kumpuilevalla pellolla ja jäi jälkeen epäonnistuneen oikoilun takia, piti kuitenkin välimatkan samana kisakummaniin ja tappoi mallikkaasti viehettä!

Osalle koirista finaaleissa kesken vedon pellon poikki (palautti omistajat maaliin) liikkunut mönkijä ol liikaa ja ne hidastivat juoksunsa ja jäivät ihmettelemään mokomaa pärisevää kapistusta, sääli kun muuten juoksu sujui.

Essi oli lopulta Hopealla, kahden hienon juoksun voimin! Finaalista kuitenkin todella hienot 248 pistettä, ja yhteis pisteet kipusiva 479 jotka oikeuttivat viidenteen kauden aikana juostuun SERTTiin!!!! Eli toivottavasti valioituu  kuudennella serttillä ensi kaudella! Tähän taitaa päättyä maastoilut tältä vuodelta.

Ylituomari kiitti erikseen tähän kisaan oslllistuneita basenjeja, todella hienoista suorituksista!

Mutta risujakin saimme varustetarkastajalta liian pienistä kopista tai vaihtoehtoisesti liian suurista, osan koirien "katiskat" hakkasivat silmille osalla taas koppa painoi ikävästi poskista.

Empun katiska taisi olla yksi harvoista joka meni puhtaasti läpi!

Kaiken kaikkiaan kuitenkin hienot ja vaativat kisat, kiitos järjestäjille!

Illan suussa pitikin sitten ajella kotiin, auto vain oli toista mieltä. Se oli hyytynyt paikoilleen (mitä ei ennen tätä reissua ollut koskaan tehnyt) naapuri vaunusta saimme onneksi apua, eli sähköä ja laturimen lainaan. ja ennen kuin huomasimmekaan auton ympärillä illan pimeydessä hääri useampi apukäsi ja diagnosoija ;)

Lopulta keinojen ja diagnoosien loppuessa auto päätettiin hinata liikkeelle ja katsoa josko se siitä heräisi henkiin. Uutta miestä ja autoa kehiin ja asunto-auto maasturiin kiiini ja nykäisy ja kas SE ELÄÄ!!

Kotimatkalle siis päästiin kiitos avuliaan porukan (ja kyllä harmitti ettei autossa ollut palkaksi antaa pulloa apureille) Onneksi ei tarvinnut pysähtyä matkalla tankille, sillä auto ei inahtanutkaan ennen uuden akun vaihtoa kotipihassa, se oli jostain syystä mennyt oikosulkuun.



Tähän olisi hyvä päättää mainio kisakausi, kiitos mukaville kisakummaneille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti