Bastillien elämää: Mietintää

Pohdiskelua ja asioiden pyörittelyä, Naukkanen etenee hienosti omalla kehityskaarellaan, on kuulemma harvinaisen toiminnallinen 8 kuinen, muutama päivä ryömittiin, sitten kontattiin ja nyt mennnään jo kovaa karhukävelyä, kävelyä ilman tukea harjoitellaan kovasti.

Samaan aikaan oma stressi kasvaa, koko ajna saa olla silmät kahta kauheammin selässä, Jereä ei voi luottaa edes koiraportin toiselle puolelle, vaan aina pitää välissää olla joko suljettu ovi tai kaksi porttia, joiden välissä on "tyhjätila". Naukkasen lähestyeessä alkaa murina ja jos ovat samassa huoneessa Jere on selvästi mustasukkainen Naukasta.

Jerehän on aina ollut hyvin kiintynyt meikäläiseen ja jos siltä kysyttäisiin se eläisi minun kanssani kaksin keskellä ei mitään ja kyhjöttäisi mun kyljessä päivät rapsutettavana. Totuus kun kuitenkin on, että täällä on nykyään myös Naukka ja tulevaisuudessa myös enemmänkin jälkikasvua.

Vaikeita pohdintoja on tehty ja P.U:n kasvattajan kanssa olen moneen otteeseen puhunut ja hän on Jereä nähnyt säännöllisesti näiden vuosien aikana mitä se on mulla ollut. Hän sanoi mulle ääneen sen mitä olen koittanut välttää- Jos sulla olisi väkivaltainen ja arvaamaton ihminen samssa taloudessa, luottaisitko lapsen hänen läheisyyteen. -EN! On looginen vastaus. Miksi koira olisi poikkeus?

Sitten alkaa se oma ratas pyörimään, mutta kun se on terve, mikään ei vaivaa tuon hankalan luonteen lisäksi. Uutta kotia on aika vaikea tuolle lähteä hakemaan, meillekkin tullut aikanaan kodinvaihtajana mm tuon luonteen takia.
Jere on todella kiinni minussa, mammassa, sen elämä pyöriimamman ja sen navan ympärillä.
Uudessa kodissa ei saisi olla muita koiria, ei siedä edes juoksuista narttua vieraalla maaperällä tai vieraita pentuja.
Alle 10v lapset saavat puolustuskannalle ja lähestyessä hammasta, puree varoittamatta, puremaa edeltää yleensä sekuntia ennen mulkaisu ja sitten on jo liian myöhäistä, Jerestä paras puolustus on hyökätä ensin sitten karkuun, omia osumia en enään edes laske, mutta varsinkinalkuvuosina Jere piti huolen, että jäykkäkouristus on voimassa. Omien velipoiiein kanssa näinä 6 vuotena ei ole ollut ongelmia, vanhin nyt 13v ja nuorin 10 v ja niiden kanssa käyttäytynyt aina kunnolla
Kissoilta lähtisi nirri alta aikayksikön sekä muilta pikkueläimiltä.
Taipuvainen tuhoamaan paikkoja ajoittain, etenkin jos päivittäisistä rutiineista poiketaan. omassa huoneessa ei tuhoa paikkoja, mutta jos jää muualle vapaana, se on menoa. Tätä nykyä ratsaa kaiken pöydillä olevan, ruuan tai ruualta näyttävän, ilmeisesti kastraatio vaikuttaa.
Stressaa ja vinkuu automatkat, automatkan pituudella ei ole väliä tai ollaanko pysähdyksissä, vinkuminen jatkuu kokomatkan vaikka Turengista Saariselälle (12 tuntia) Vinkuu, tärisee ja kulkee levottomana tutuissakin paikoissa, esimerkiksi mökillä jossa on käynyt 4 vuoden ajan sama meno jatkuu edelleen.

Vieraita ja tuttuja meillä käyviä ihmisiä tervehtii vaihtelevasti, osalle heilutetaan häntää ja toisille ollaan jo alunalkaen karvat pystyssä. Dominoi tehokkasti eli saattaa mennä istuvan ihmisen luo ja nostaa tassun syliin ja tökkiä kuonolla rapsutuksia kerjäten ja jos kohteena oleva komentaa alas alkaa karvat pystyssä kyttääminen ja kyräily ja hiljainen murina.

Eläinlääkäri ei pojasta ole fyysistä vikaa löytänyt ja tuohan on aina olut hyvässä kunnossa, luonne vaan on aina ollut epäväkaa, mistä olen näiden vuosien aikana monet kerrat kirjoittanut, pidemmän kirjoituksen muistaakseni viimevuonna elokuussa. Se on todella pehmeä, eikä kestä "liian kovaa" suullista komentamista, stressaa pienistäkin muutoksista, joskus jopa viikkotolkulla.

Toisaalta tykkään mahdottomasti pojasta, se tietää mun pyynnöt pelkällä katseella "toimii mun kanssa normitilanteessa kuin ihmisen mieli", pystyy pitämään irti missä vain ja kotona sisällä on huomaamaton, joskus pitää tarkistaa onko se sisällä vai unohtunut ulos. Tekee pyydettävät asiat aina täysillä vaikkaa muuta palkkaa kun mun kehu ei olisi tarjolla. On helppo hoidettava, kynnet saa leikattua ilman ongelmia ja valuvan suihkun alle menee pyydettäessä. Pihalla kirmaa ja tutkii paikkoja kuin nuorempikin kolli ja on aina osallistumassa kaikkeen tekemiseen.